Laske myöhästyneen laskun viivästyskorko päivälleen korkolain mukaan. Kun viivästys osuu usealle puolivuotiskaudelle, laskuri käyttää jokaisella jaksolla sen omaa viitekorkoa. Voit laskea monta laskua kerralla.
Viivästyskorko
1.7.–31.12.2026Viitekorko 2,5 %
Yleinen, korkolaki 4 §
9,5%
Kaupalliset sopimukset, 4 a §
10,5%
Korko
% vuodessa
Päivä, jolloin raha oli velkojan tilillä, tai päivä, johon asti korko lasketaan.
Laskut
LaskuSumma (€)Eräpäivä
Viivästyskorko
–
Pääoma ja korko yhteensä
–
Viivästys
–
Viivästyskorko jaksoittain
Korostettu alue on viivästysaika. Korko vaihtuu tammi- ja heinäkuun alussa, ja jokainen jakso lasketaan omalla korollaan. Vie osoitin kaavion päälle tai selaa jaksoja nuolinäppäimillä.
Mikä viivästyskorko on
Viivästyskorko on korko, jota maksaja maksaa myöhästyneelle summalle. Korkolain mukaan se on
viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Kun yritys myy tavaraa tai palvelua
toiselle yritykselle tai julkiselle hankintayksikölle, kyse on kaupallisesta sopimuksesta,
ja lisä on kahdeksan prosenttiyksikköä. Viitekorko tarkistetaan puolen vuoden välein, joten
viivästyskorkokin voi muuttua tammikuun ja heinäkuun alussa.
Näin laskuri laskee
Korko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Jokaiselle päivälle käytetään
sitä korkoa, joka oli silloin voimassa, ja vuoden pituutena 365 päivää:
summa × korko × päivät ÷ 365.
Esimerkki: 1 000 euron lasku, eräpäivä perjantaina 30.5.2025 ja maksupäivä perjantaina
29.8.2025. Viitekorko laski heinäkuun alussa 3,5 prosentista 2,5 prosenttiin, joten viivästys
osuu kahdelle jaksolle.
Jakso
Päiviä
Korko
Viivästyskorko
31.5.–30.6.2025
31
10,5 %
8,92 €
1.7.–29.8.2025
60
9,5 %
15,62 €
Yhteensä
91
24,54 €
Jos koko ajalle käyttäisi maksupäivän korkoa 9,5 %, tulos olisi 23,68 €. Ero kasvaa summan
ja viivästyksen mukana, ja se on suurimmillaan silloin, kun korot muuttuvat nopeasti, kuten
vuosina 2023–2025.
Viivästyskorot 1.7.2013 alkaen
Suomen Pankki ilmoittaa seuraavan kauden viitekoron kesä- ja joulukuun lopussa. Taulukossa
peräkkäiset jaksot, joilla korko pysyi samana, on yhdistetty yhdeksi riviksi.
Jakso
Viitekorko
Viivästyskorko
Kaupalliset sopimukset
1.7.2025–31.12.2026
2,5 %
9,5 %
10,5 %
1.1.–30.6.2025
3,5 %
10,5 %
11,5 %
1.1.–31.12.2024
4,5 %
11,5 %
12,5 %
1.7.–31.12.2023
4,0 %
11,0 %
12,0 %
1.1.–30.6.2023
2,5 %
9,5 %
10,5 %
1.7.2016–31.12.2022
0,0 %
7,0 %
8,0 %
1.7.2013–30.6.2016
0,5 %
7,5 %
8,5 %
Milloin viivästyskorkoa saa periä
Kun eräpäivä on sovittu, korkoa kertyy eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen. Yritysten välisessä kaupassa maksun on oltava velkojan tilillä viimeistään eräpäivänä (KKO 2023:68).
Jos eräpäivää ei ole sovittu, korkoa kertyy siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut laskun lähettämisestä. Kuluttajalle lähetetyssä laskussa on tällöin kerrottava viivästyskoron määrä ja se, mistä alkaen korkoa peritään (korkolaki 6 §).
Kaupallisissa sopimuksissa velkojalla on lisäksi oikeus 40 euron vakiokorvaukseen perintäkuluista jokaisesta myöhästyneestä maksusta (perintälaki 10 i §).
Laskuri antaa korkolain mukaisen laskelman. Jos sopimuksessa on sovittu muusta
viivästyskorosta, valitse Sovittu korko. Kuluttajan kanssa ei kuitenkaan voi sopia
lakisääteistä korkeammasta viivästyskorosta, ellei velan korko ennen eräpäivää ole ollut
sitä korkeampi (korkolaki 2 § ja 4 §). Jos maksaja on maksanut osasuorituksia, laske osat
erikseen. Kuluttajasaatavissa viivästyskorkoa voidaan tietyissä tilanteissa sovitella
(korkolaki 11 §).
Kysyttyä viivästyskorosta
Lasketaanko viivästyskorko eräpäivästä vai sitä seuraavasta päivästä?
Eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään asti, maksupäivä mukaan lukien. Jos eräpäivä on 30.5. ja raha on velkojan tilillä 9.6., viivästyspäiviä on 10. Yritysten välisessä kaupassa ratkaisee se päivä, jolloin raha on velkojan tilillä.
Miksi laskuri jakaa viivästysajan jaksoihin?
Korkolaki sitoo viivästyskoron kulloinkin voimassa olevaan viitekorkoon. Kun viivästys jatkuu yli tammikuun tai heinäkuun alun, uusi korko koskee päiviä uuden jakson alusta lähtien. Siksi kukin jakso lasketaan omalla korollaan.
Käytetäänkö 365 vai 360 päivää?
Laskuri käyttää todellisia päiviä ja 365 päivän vuotta, mikä on yleisin tapa. Korkolaki ei määrää päivien laskentatapaa. Jos sopimuksessa on sovittu esimerkiksi 360 päivän vuodesta, tulos poikkeaa hieman. Osa laskijoista jakaa karkausvuonna 366:lla, jolloin karkausvuoden päivien korko on noin 0,3 % pienempi.
Mikä on viitekorko?
Viitekorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korko ennen puolivuotiskauden alkua, pyöristettynä ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön (korkolaki 12 §). Suomen Pankki ilmoittaa sen kesä- ja joulukuun lopussa.
Mitä on 40 euron vakiokorvaus?
Kaupallisissa sopimuksissa, kun maksaja on yritys tai julkinen hankintayksikkö, velkojalla on oikeus 40 euron vakiokorvaukseen perintäkuluista heti, kun oikeus viivästyskorkoon on syntynyt (perintälaki 10 i §). Korvaus koskee jokaista myöhästynyttä maksua erikseen, ja se peritään viivästyskoron lisäksi. Jos vakiokorvaus peritään, muita perintäkuluja voi periä vain siltä osin kuin ne ylittävät 40 euroa.
Tallentuvatko syöttämäni tiedot jonnekin?
Eivät. Laskuri toimii kokonaan selaimessasi, eikä summia, päivämääriä tai laskujen tietoja lähetetä palvelimelle.